Kulttuuria Sanomatalon ympäristössä


Helsingin ydinkeskustaan Töölönlahteen on noussut kansainvälisessäkin vertailussa merkittävä modernin kaupunkikulttuurin ilmentymä, kaikkien kaupunkilaisten yhteinen olohuone, Finlandiapuisto. Sinne on myös ulkopaikkakuntalaisten hyvä tulla. Alueelle voi tulla nauttimaan kulttuurista sen monissa muodoissa, sillä sieltä löytyy laajasti tarjontaa niin taiteesta, musiikista kuin arkkitehtuuristakin kiinnostuneille. Lisäksi alueella pääsee nauttimaan luonnon kauneudesta puistojen syleilyssä. Helsingin Finlandiapuisto on jokaiselle tutustumisen arvoinen paikka.

Finlandiapuiston kulttuurikeskittymä

Kaupunkikeidas Finlandiapuisto sijaitsee Töölönlahdella, lähellä keskustan rautatieasemaa. Tämä urbaani mutta samalla vihreä keskus on rento kulttuurin, tapahtumien ja virkistäytymisen keidas. Se on Helsingin kaupungin aktiivisin ydin, joka yhdistää luontevasti eri kaupunginosia toisiinsa. Puiston suosiota virkistysalueena lisää se, että siellä on hyvät kulkureitit niin kävelijöille, pyöräilijöille kuin vaikka rullaluistelijoillekin. Finlandiapuisto on vihreä keidas keskellä Helsingin vilkkainta keskustaa ja lähellä kaupungin liikennöidyimpiä teitä.

Virallisesti jo muutaman vuoden ajan toimineeseen puistoalueeseen kuuluu Helsingin merkittävimpiä rakennuksia. Puiston nimen alla onkin monia kulttuurilaitoksia, kuten nykytaiteen museo Kiasma, Sanomatalo ja uusi Musiikkitalo. Myös Kansallisooppera ja Alvar Aallon piirtämä Finlandia-talo kuuluvat kokonaisuuteen. Viimeisimmäksi kulttuurikeskuksista ovensa avasi keskustakirjasto Oodi, joka ilmentää hyvin alueen pyrkimystä toimia kansalaisten kohtaamis- ja viihtymispaikkana. Rakennusten keskelle jää Kansalaistori, erilaisten yleisötapahtumien keskuspaikka.

Kiasma ihastuttaa ja ihmetyttää

Nykytaiteen museo Kiasma rikkoo taiteen rajoja. Se kerää, säilyttää ja esittelee taiteen viimeisimpiä tuotoksia. Kiasman taidekokoelmaan kuuluu sekä suomalaista että ulkomaalaista taidetta 1970-luvulta lähtien. Yhdysvaltalaisen arkkitehti Steven Hollin suunnittelema modernia arkkitehtuuria edustava rakennus jo itsessään on herättänyt mielipiteitä puolesta ja vastaan. Omaperäisyydellään se ainakin erottuu alueen muista rakennuksista. Kiasma avasi ovensa vuonna 1998, ja siitä lähtien se on ollut yksi vierailluimpia kohteita Helsingissä.

Taidemuseossa on sen toimintavuosien aikana nähty jo lukuisa määrä erilaisia taidenäyttelyitä. Esillä on ollut useiden suomalaisten mutta myös ulkomaalaisten taiteilijoiden luomuksia. Tasaisin väliajoin Kiasmassa on ollut esillä myös sen omista kokoelmista koottuja näyttelyitä. Perinteisten taidenäyttelyiden lisäksi museossa järjestetään monenlaista toimintaa, kuten luentoja, seminaareja ja työpajoja. Kiasma on toiminut tapahtumapaikkana jo vuosikymmenien ajan säännöllisesti järjestetyille, nykytaidetta esitteleville Ars-näyttelyille.

Musiikkia ja muuta toimintaa

Hanke musiikkitalon saamiseksi Helsinkiin aloitettiin vuonna 1994, ja vuonna 2011 juhlittiin uuden rakennuksen vihkiäisiä. Laajan ja monipuolisen tilan rakennushanke oli kunnianhimoinen, mutta sillä nähtiin olevan tärkeä merkitys musiikin yhteiskunnallisen merkityksen ja jopa kansallisen identiteetin tukemisessa. Rakennuksen avajaisjuhlassa ensimmäisenä kappaleena soitettiinkin Jean Sibeliuksen Finlandia, joka osaltaan ilmensi juhlavasti uuden Musiikkitalon luonnetta kansakunnan vahvistajana. Musiikkitalon pihassa komeilee Reijo Hukkasen”Hauen laulu” -runoon viittaava veistos Laulupuut.

Musiikkitalo mainostaa itseään kaikille avoimeksi konserttikeskukseksi sekä kohtaamispaikaksi Helsingin ytimessä. Musiikkitalosta löytyy konserttisalin lisäksi viisi pienempää salia. Lisäksi siellä on julkisia tiloja, kahvila, ravintola, klassisen musiikin myymälä ja jopa kirjasto, jonne kaikki ovat tervetulleita viettämään aikaa ilman pääsymaksua. Musiikkitalossa järjestetään konsertteja ja muita tapahtumia ympäri vuoden. Tiloissa ei esitetä suinkaan pelkkää klassista musiikkia, vaan musiikkityylit laidasta laitaan ovat edustettuina sen tapahtumissa.

Korkeakulttuuria upeissa puitteissa

Finlandiapuistosta Töölönlahdelle päin löytyy Suomen ainoa ammattimainen oopperatalo, Suomen kansallisooppera ja -baletti. Vaikka Kansallisooppera on ollut toiminnassa jo kaukaa historiasta, nykyisessä rakennuksessaan se on toiminut vasta vuodesta 1993 lähtien. Kansallisoopperan pääjohtaja on vuodesta 2018 asti ollut Gita Kadambi ja taiteellisen johtajan viran on täyttänyt vuodesta 2013 lähtien Lilli Paasikivi. Kansallisbaletin taiteellisena johtajana taas on toiminut vuodesta 2018 lähtien ruotsalainen Madeleine Onne.

Suomen kansallisooppera ja -baletti esittää nimensä mukaisesti oopperoita ja baletteja sekä konsertteja. Sillä on oma 50-jäseninen ammattilaiskuoro sekä lapsikuoro. Orkesterissa on 111 muusikkoa ja tanssijoita baletissa on lähes 80. Vakinaisten solistien lisäksi esityksissä kuullaan vierailevia solisteja Suomesta ja ulkomailta. Vuosittain esitetään yleensä aiemman ohjelmiston lisäksi neljä oopperaensi-iltaa ja kolme balettiensi-iltaa. Esityksiä onkin tiiviisti ja vuoden aikana esitetään jopa kymmeniä eri teoksia.

Finlandia-talo sykähdyttää

Finlandiapuiston vanhin rakennus ja sen “kruunu” on Finlandia-talo Töölönlahden rannalla. Rakennus on Alvar Aallon suunnittelema. Aalto suunnitteli sen vuonna 1962 ja se rakennettiin noin kymmenen vuotta myöhemmin vuonna 1971. Finlandia-talo oli osa Alvar Aallon keskustasuunnitelman kulttuurirakennusten ketjusta. Hänen toteuttamanaan se ei syntynyt, mutta nykyinen Finlandiapuisto kulttuurirakennuksineen sijaitsee suunnitelmassa esitetyllä paikalla. Finlandia-talo on suosittu vierailukohde ihmisille ympäri maailmaa.

Finlandia-talossa järjestetään kokouksia, juhlia ja konsertteja. Se tunnetaan laajasti myös ulkomailla, ja tilassa järjestetäänkin paljon kotimaisten tapahtumien lisäksi ulkomaista toimintaa. Rakennuksessa avattiin vuonna 2011 uusi laajennusosa, Veranda. Vähän kiinteitä elementtejä sisältävä tila muuntuu helposti erilaisten näyttelyiden tapahtumapaikaksi. Aallon missio oli luoda Finlandia-talosta aito ja luonnollinen ympäristö, jossa ihmisillä on helppo olla. Tavoite on taitavasti saavutettu tässä suomalaisuuden symbolissa.

Finlandiapuiston muu tarjonta

Töölönlahden virkeästä ja vehreästä Finlandiapuistosta löytyy myös paljon muuta nähtävää ja koettavaa. Edellisten lisäksi sieltä löytyy muun muassa Sanomatalo sekä keskustakirjasto Oodi, jotka ovat myös suosittuja kansalaisten kohtaamispaikkoja. Niistä voit lukea lisää tämän sivuston kautta. Kun kulttuurin nälkä on tullut tyydytetyksi, tarvitaan myös ruokaa – ja totta kai myös juomaa. Niitä tarjoillaan Helsingin ravintoloissa ja pubeissa, joita vilkkaassa kaupungissa riittää.